Selkämeren kansallispuisto maalta käsin
Selkämeren kansallispuisto on varmasti yksi niistä kansallispuistoista, joita on kokonsa puolesta mahdotonta kokea saatika esitellä yhdellä reissulla. Puistoalue käsittää 912 neliökilometriä Selkämerta alkaen Merikarvialta ja jatkuen aina Uuteenkaupunkiin asti. Retkeilyalueena puisto on rikkonainen: valtaosa kansallispuistosta on veden peitossa ja varsinaiset kävelyreitit sijaitsevat pääosin saarissa kaukana toisistaan. Ei siis mikään paras mahdollinen lähtökohta itselleni kävelyretkikohteeksi.
Lähden tutkimaan puistoa Porista, tarkemmin sanottuna Langourasta. Alueella sijaitsee puiston yksi virallisista maareiteistä, tosin sekin kulkee tarkalleen ottaen vain osittain puiston alueella. Esteettömällä reitillä pääsee vierailemaan luontolavalla ja tarkkailemaan lintuja. Reittiä on mahdollista kulkea myös tätä pidemmälle, joten karttaa sen kummemmin katsomatta päätän lähteä tutkimaan mitä polun päästä löytyy. Melko pian päädyn kuitenkin metsätielle ja asuinalueelle, joten oletan reitin päättyvän ja päätän kääntyä takaisin (myöhemmin selvisi, että polkua olisi voinut jatkaa Hölinkulman lintutornille, mutta mitään merkintöjä tästä ei ollut). Vaikuttaa siltä, ettei virallisen puiston alueella juurikaan löydy käveltävää, vaikka Preiviikinlahdella muuten sijaitseekin luontopolkuja, näkötorneja ja lavoja.
Vaikka puiston viralliset merkityt maareitit vaikuttavat olevan kiven alla, löytyy puiston läheisyydestä toki kaunista luontoa noin muuten tutkittavaksi. Sitä voi ihailla mm. Yyterin suurella hiekkarannalla sekä samaisella alueella sijaitsevalla Herrainpäivien lyhyellä retkireitillä. Tämäkin reitti on melko lyhyt, mutta sen varrella pääsee kuitenkin nauttimaan varsin upeista merimaisemista.
Voi olla, että haluan jossain vaiheessa tutustua puistoon niin kuin siihen kannattaisi paremmin tutustua - mereltä käsin. Puhtaana maaretkikohteena puistolla ei nimittäin ole paljoa annettavaa.