Vierailu Pallas-Yllästunturin kansallispuistoon
Lapin perukoilla sijaitseva Pallas-Ylläs on varmasti monille tuttu laskettelupaikka. Kyseessä on yksi suurimmista ja samalla myös vanhimmista maamme kansallispuistoista. Itse tulin tänne päivävisiitille, tarkoituksena valloittaa Pallastunturi.
Pallastunturin korkein laki, Taivaskero, on 809 metriä korkea, ja sinne kulkee yhteensä noin 9km pituinen polku. Tunturille lähdettäessä sää oli varsin pilvinen, mutta muuten oikein hyvä. Kiivetessä ilma alkoi kuitenkin nopeasti huonontua. Tuuli ja sade yltyi, ja lopulta myös sumu alkoi peittää näkyvyyttä. Onneksi reitti oli sentään merkitty maastoon slkeästi, joten etenemisen kanssa ei ollut ongelmia. Eikä tämä sumu ollut mitään verrattuna vajaan parin vuoden takaiseen Urho Kekkosen puiston Kiilopään sumuun. Lumisessa tunturilla näkymä oli tuolloin kirjaimellisesti täysin valkoinen joka suuntaan, nyt sentään näkyi hieman kivikkoista maastoa.
Taivaskeron lähestyessä yritin vielä uskotella itselleni, josko vaivan palkaksi ylhäältä avautuisi hienot maisemat. Polku ehti kuitenkin loppua ennen sumuverhoa, joten huipulle päästyäni sain nopeasti todeta, että sieltä olikin paljon huonompi näkyvyys kuin alhaalta. Sade ja tuuli sen kuin yltyi, mutta en antanut sen pilata tunnelmaa. Oikeastaan minua jopa hieman huvitti ajatus, että olisi kai tämän loman voinut käyttää vaikka lämpimään etelänmatkaan, mutta täällä sitä vain talsitaan kylmässä ja sumun peittämässä tunturissa. 😁 Tunturille kiipeäminen sai kuitenkin säätilasta huolimatta, tai ehkä jopa osittain sen vuoksi, aikaan onnistumisen tunteen, jonka kanssa oli sitten hyvä lähteä talsimaan alaspäin kuivattelemaan vaatteita.
Huonon sään vuoksi kuvaaminen jäi aika vähälle, mutta näin sentään yhden poron.